Perillä!

Mistähän aloittaisi... Turkkilaisin siivin lennettiin ongelmitta Istanbuliin. Lentokoneruoka oli taas hyvää ja käytin hyväkseni saavutettuja etuja eli tilasin SEKÄ punkkua ETTÄ valkkaria. Valkkarin laitoin kassiin yömyssyksi hotellille. Säästö se on pienikin säästö.

Kentältä taksi alle ja hotellille. Airport Best oli ihan hyvä yhden yön hotelli, edullinen, 10 minuuttia lentoasemalta. Petrin kanssa tehtiin vielä pieni kierros naapurustossa ja haettiin yöpalaksi... jotain. Ei muistu nimi mieleen, mutta euron kappale maksoi. Klo 4.28 herättiin, kun minareetista kuuluin sen maan kauhea älämölö! Luulin että ne vaan kutsuu rukoukseen, mutta sehän oli se rukous! Paljon oli rukoiltavaa, maailma oli varmasti ainakin hetken parempi. Vähän yli viiden olitiin jo kentällä ja 7.00 lähti lento Kayseriin. Turkkilaiset on kahdessa asiassa samaa maata kuin intialaiset: kun koneen pyörät koskee maata, klik klik klik eikä kukaan enää istu penkissä. Ja käsimatkatavaroita koskee sääntö: mitä enemmän, sen parempi.

Hotellin järjestämä shuttlebussi toi meidät sitten Palace Cave hotelliin Göremeen, jonka terassilla päivitän tätä blogia. Asutaan ihanassa luolahuoneessa, on kultaa ja hopeeta, koristetta yllikyllin ja poreamme. Ja aivan ihana hotellin kattoterassi. Ensin omistaja piti tietty mainospuheen retkistä, mutta ei nyt sovittu vielä mitään muuta kuin huominen kuumailmapallolento. Lähtö on 4.10 eli ennen muessin huutoa pitää olla jo ylhäällä. Mutta kyllähän sitä nyt lomalla jaksaa.

Ehdittiin jo vähän tutustua Göremeen. Pieni kylä, paljon turisteja mutta myös paikallisia, lähinnä miehiä istuskelemassa teelasinääressä pelaamassa noppaa. Vesipiippuja ei niin päivällä vielä nähnyt, mutta jos illalla. Täällä näkee paljon näitä Kappadokialle tyypillisiä kivimuodostelmia, isompia ja pienempiä "tolppia", joissa ennen oli asuntoja, nyt pieniä hotelleja. Paljon vielä kunnostetaankin. Ruokapaikkoja on vieri vieressä ja maton myyjiä. Mitään ei perinteisesti osteta. Paitsi tietty ruokaa. Syötiin hyvää lammasta ruukussa (ruukun hattu katkaistiin näytöstyyliin miekalla) ja vartaassa. Alkupalaksi tuli LEIPÄ!!! Voi kyllä kirjoittaa ihan tolppakirjaimilla kuten kuvasta näkyy. Hyvääkin oli. 

Tummia pilviä leijuu taivaalla, mutta luvattua ukkosmyrskyä ei ole vielä tullut. Toivotaan ettei tulekaan. Mietitään josko sitä jaksais mennä ulkoilmamuseoon patikoimaan vai pyörittääisiinkö kylällä muuten vaan. Kyllä täällä osa näkyy olevan tosi sporttisia kävelyssuvoineen ja vaelluskenkineen, mutta ei vaan nyt pysty. Ehkä ens lomalla. Tai seuraavassa elämässä. Todennäkösimmin jälkimmäisessä.